IPA, APA ja muut uudet oluet
Suomen yksitotiset olutmarkkinat ovat saaneet väriä ja makua pienpanimoista, joiden määrä on noussut paristakymmenestä toiselle sadalle. Suomen pienpanimot listaa verkkosivuillaan peräti 127 pienpanimoa. Oluenmyynnistä pienpanimoiden osuus on 5%.
Etelä-Savokin on saanut pienpanimobuumista osansa. Entinen Saimaan juomatehdas, nykyinen Saimaa Brewing Company on kasvanut yhdeksi pienpanimoiden kolmesta suuresta, ja uusimpana, pienenä tulokkaana on mäntyharjulainen käsityöpanimo Nilkko. Savonlinnassa toimii kaksi pienpanimoa.
Tässä pikatutustuminen suursavolaisiin olutpanimoihin.
Waahto Brewing kasvaa tuplaten
Monen muun pienpanimon vetäjän tavoin Jari Kouvalainen aloitti tekemällä kotona oluita, kaikenlaisia: lageria, ipaa, vehnää, tummaa, vaaleata. Vaativampaan, ammattimaiseen oluenpanoon hän pääsi kaksi vuotta sitten, kun vuonna 2002 perustettu savonlinnalainen Huvilan panimo sai uudet omistajat, jotka palkkasivat Jarin vastaamaan tuotannosta.
Panimo on nykyisin nimeltään Waahto Brewery. Ensimmäisen vuoden tuotanto oli 20 000 litraa, toisena tehtiin 40 000 litraa ja tämän vuoden tavoite on 80 000 litraa. Se tarkoittaa sitä, että 700 litran keittoastia täytetään kolme kertaa viikossa.
Panimo tekee tällä hetkellä 17 erilaista olutta, ”koska ihmiset etsivät uusia makuja, kaikki haluavat vähän erilaista.”
Waahto tekee pelkästään pintahiivaoluita. ”Niitä on helpompi tehdä lämpötilojen puolesta, olut kypsyy 20 asteessa ja jäähdytetään sitten 10 asteeseen. Energiakulut pysyvät pienempinä. Makutottumukset ovat muuttuneet, oluilta halutaan enemmän makua ja lagerit ovat vähän tasapaksuja.” Waahdon suosituin olut on alkuvuoden perjusteella IPA eli Indian Pale Ale, jossa ”on vähän enemmän luonnetta”. Sitä tuovat humalat. Jos lämpimät säät jatkuvat kesällä, vehnäolutta ja muita kevyitä vaaleita oluita menee paljon.
Waahto järjestää panimokierroksia kesällä joka maanantai.
Mustan Virran Panimolla vetävät tarinat
”Idea Mustan Virran Panimosta syntyi sukulaisporukassa 2015. Meillä oli kotioluttausta ja päätettiin kokeilla kaupallista pienpanimoa,” kertoo toimitusjohtaja Petteri Vänttinen.
”Vuoden 2016 tuotanto oli 11 000 litraa, seuraavana vuonna toukokuussa ostettiin isommat koneet ja muutettiin isompiin tiloihin. Tuotanto nousi 125 000 litraan ja tänä vuonna tähtäimessä on 350 000 litraa. Näillä koneilla maksimi on 500 000 litraa.”
Samassa kokoluokassa on 5-7 pienpanimoa, suurin osa tuottaa 50 000 - 100 000 litraa vuodessa.
Millä pienpanimo pärjää? ”Pitää olla laadukas tuote, jolla on tarina ja kiinnostava pakkaus. Meillä tarinat liittyvät Olavinlinnaan ja Savonlinnan historiaan. Suosituin on Olavinlinnan mustan pässin mukaan nimetty, väkevästi humaloitu Pässi IPA.”
Mustan Virran Panimo tekee myös paikallishenkeä kohottavia maakuntaoluita, jotka saavat paikkakuntansa nimen, esimerkiksi Mikkeli, Heinävesi, Parikkala, Lappeenranta…
Nilkko tekee käsityöoluita
Nilkko on kolmen kotioluita harrastaneen kaverin yhdessä perustama panimo, jossa ”mitään ei tehdä vasemmalla kädellä”. Osakas Iiro Heikkilä menetti aikaisemmassa työpaikassa toisen kätensä työtapaturmassa ja vetää nyt Mäntyharjun keskustassa vanhaan kenkätehtaaseen sijoittunutta pienpanimoa. ”Teemme sellaisia oluita, joita itse haluamme juoda.”
Uskalluksen kaupalliseen panimoon antoivat vuolaat kehut tutulta olutasiantuntijalta, joka maistelee oluita työkseen.
Nilkko aloitti toimintansa viime vuonna ja avasi panimomyymälän tämän vuoden toukokuussa. Kaksi kertaa viikossa pannaan alulle 500 litran kattilallinen, mistä vuosituotannoksi kertyy 50 000 litraa. Heikkilä tunnustautuu amerikkalaistyyppisten oluiden ystäväksi ja sellaisia tehdään. Humaloiden tutkiminen ja testaaminen ovat tärkeä osa oikean maun löytämistä. ”Pitää tehdä koko prosessi, että saa todenmukaisen kuvan siitä, miten ja millaisina erinä uusi humala toimii mallasrungon kanssa.”
Useimpien pienpanimoiden tapaan Nilkko panee vain pintahiivaoluita, jotka jo kolme viikkoa keiton jälkeen saadaan kauppojen hyllyille. Siellä ne erottuvat eläinaiheisella grafiikallaan. Eläimet ovat sellaisia, joita osakkaat ovat nähneet Nilkonkalliolla.
Panimomestari on ainoa täysipäiväinen työntekijä.
Mitä olet oppinut ensimmäisen vuoden aikana?
”Huomasimme, että tarvitsemme pullotuskoneen. Se on tällä hetkellä tuotannon pullonkaula.”
Helsingin Sanomien tekemässä pienpanimo-oluiden testissä Nilkon Rascal APA oli pintahiivaoluiden sarjan ykkönen. (HS 7.6. 2018)
Saimaa Brewing on iso pieni
Saimaa Brewing Company perustettiin vuonna 1995 nimellä Saimaan Juomatehdas. Se on yksi Suomen vanhimmista yhä toimivista pienpanimoista. ”Ideana oli silloin laajentaa oluttarjontaa Mikkelissä paikallisilla laadukkailla erikoisoluilla,” kertoo toimitusjohtaja Jussi Laukkanen.
”Tuotteiden paikallinen tarjonta on muuttunut valtakunnalliseksi, myyntipaikkoja on 2500. Olemme olleet jo vuosia yksi Suomen suurimpia luomuoluiden valmistajia. Kaikki Brewer’s Organic -luomuoluet valmistetaan paikallisen yhteistyöviljelijämme Tommin luomuohrasta panimomestareidemme reseptin mukaisesti.”
Pienpanimo pärjää Laukkasen käsityksen mukaan laadukkailla, muista erottuvilla tuotteilla. ”Olemme Saimaan rannoilla toimiva moderni pienpanimo. Luomme maailman puhtaimpia makuelämyksiä – rehellisesti ja rohkeasti aurinkoenergialla.”
Saimaa Brewing valmistaa Mikkelissä tänä vuonna 1,7-1,8 miljoonaa litraa oluita, siidereitä sekä olut/cocktaileja. Kasvua viime vuoteen on yli 300 000 litraa.
Jussi Laukkasen mielestä pienpanimoiden vahvuus on paikallisuus eikä se ole ristiriidassa valtakunnallisen myynnin kanssa. ”Me olemme onnistuneet kasvamaan valtakunnalliseksi pienpanimoksi ja 15-kertaistamaan myyntimme seitsemässä vuodessa päämäärätietoisella työllä.” Tänä vuonna Saimaa Brewingilla on 40 erilaista tuotetta. Alkoholitonta olutta ei niiden joukossa ole vielä, ”mutta tarkoitus on tuoda sellainen markkinoille.” Nollaoluiden myynti on voimakkaassa nousussa, tosin niiden osuus Suomen markkinoista on vain puolen prosentin luokkaa.
Kommentit (0)