Paavo Halonen vie poutapäiviin

Muholan kylästä Enonkoskelta kotoisin oleva Paavo Halonen (s. 1974) on viimeisen viidentoista vuoden aikana tullut tunnetuksi herkistä, menneisyyden käyttöesineistä kootuista installaatioistaan. Halonen opiskeli Savonlinnan taidelukiossa ja Turun piirustuskoulussa. Helsingissä asuva Halonen viettää suuren osan kesistään kotipaikkakunnallaan Enonkoskella.

Paavo Halosen teoksissa mennyt aika asettuu muistojemme ikuiseen kesään, loppumattomaan poutapäivään, jossa lempeä tuuli leyhyttää puidenlatvoja. Hän käsittelee näitä muistoja taiten, nostaen esille menneen arjen esineet ja työstäen niistä nostalgisia ja herkkiä teoksia.

Taiteilijan teoksiinsa nostamat esineet ovat sitä menneisyyttä, jota me haikailemme ja jossa emme käytännössä halua enää elää.

Halosen teokset nostavat esiin kysymyksen; kuinka paljon meillä on enää yhteistä menneisyytemme kanssa? Useat teoksissa käytetyt esineet ovat jääneet nykykatsojalle tuntemattomiksi, niiden käyttötarkoitus on alkanut hämärtyä. Voimme arvailla esineiden käyttötarkoituksia tai voimme vain ihailla niiden estetiikkaa. Teoksiksi nostettuna esineet aloittavat uuden kertomuksen.

Luston näyttely on täydellinen ylisukupolviselle näyttelykokemukselle. Isovanhemmat voivat kertoa teosten pohjana olleista esineistä nuoremmille sukupolville ja välittää tietoa, joka usein on unohtunut kertoa.

Paavo Halosen näyttely Veistoksia ja esinekoosteita

Suomen Metsämuseo Lustossa 6.1. 2019 saakka