Ohhit ja ahhit raikumaan!
Söin elämäni aterian muutama päivä sitten. Neljä ruokalajia, tuttuja suomalaisia raaka-aineita, fantastisia kevätkauden makuyhdistelmiä. Seuruekin oli paras mahdollinen. Pöydän ympärillä istui lähiperheeni, tärkeimmät ihmiseni.
Tässä nopeaa ja helppoa ruoanlaittoa arvostavassa ajassa minua erityisesti liikutti se, että joku oli käyttänyt niin paljon ajatuksia, aikaa ja vaivaa vuoksemme. Ruokalistaa oli mietitty, oli hankittu hyviä raaka-aineita ja lopulta valmistettu maittava kokonaisuus. Esteettisen elämyksen pöydässä kruunasivat vielä uniikit, keramiikkataiteilijan valmistamat astiat.
Ateria jätti seurueemme tajuntaan muiston yhdessä koetusta ruokanautinnosta. Sellaisia yhteisiä pitkiä, viihtyisiä ruokahetkiä haluaisin tulevana kesänä kokea myös mökillämme! Tosin maalla ruokaa ei laitakaan alan ammattilainen, vaan minä, itseoppinut kotikokki. Pidän keittössä puuhastelemisesta ja teen mielelläni ruokaa. Joskus kuitenkin tuntuu, että kotiväki pitää liiankin itsestäänselvänä, että aina on tarjolla maittavaa ruokaa, ollaan sitten maalla tai kaupungissa. Kokkina toivoisin ruokapöydässä useammin kovaäänisiä kiitoksia ja ihastuneita ohheja ja ahheja! Kiitokset kannustavat minua tekemään entistä parempaa ruokaa.
Hyviä kokkailufiiliksiä keväisiin mökkiviikonloppuihin!
Leena Karo
Kommentit (2)