Tekikö hellekesä tuhoja? Leikkaa, lannoita, kastele!
Pätevät ohjeet siihen, miten elvytämme nuutuneet kasvit ja nurmikon kuuman ja kuivan hellekesän jälkeen antaa puutarhuri ja kukkakauppias Kirsi Sarvi Puumalasta Mintun ja Mirrin puutarhasta.
Miten pitäisi hoitaa puutarhaa, joka on sinnitellyt kuivuudessa ja kuumuudessa koko kesän?
"Nuutuneet kukat kannattaa leikata, lannoittaa ja kastella, joten ne pääsevät vielä uuteen kasvuun ennen syksyä.
Pika-apua kellastuneelle ruohikolle? ”
”Se kaipaa nyt lannoitusta ja kastelua. Älä leikkaa nurmikkoa ennen kuin uusi kasvu on täydessä käynnissä ja nurmikko on kasvanut noin 10 cm. Tämä tarkoittaa, että välttämättä nurmikkoa ei tarvitse enää leikata koko kasvukautena, jos se on ollut oikein palanut. Kasvu alkaa elpyä pikkuhiljaa. Harvoin koko juuristo on tuhoutunut, vaikka maanpäällinen osa näyttää ihan kurjalta ja kuivaneelta. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että nurmikon multapaksuuden tulisi olla 15-20 cm. Kuivina kesinä mitä paksumpi multakerros on, sitä paremmin nurmikko kestää kulottumatta karrelle."
Entä perennapenkki! Miten se saadaan elpymään?
"Samat ohjeet: kunnollinen kastelu ja syyslannoitetta (lannoitetta, jossa on vain vähän typpeä). Kastelu kunnolla tarkoittaa erittäin runsasta kastelua, ei pikkuista sumutusta vaan niin, että maa kastuu kauttaaltaan perennojen juuristoalueelta. Kuolleet versot poistetaan ja kukkineet kukkavanat myös. Kukinta voi vielä uusiutua tälle kesän lopulle. Toki kastelu olisi kannattanut tehdä jo aiemmin, mutta yleensä ei vieläkään ole liian myöhäistä. Monet kasvit ovat todella sitkeitä selviämään monenlaisista olosuhteista. Tässä kohtaa muistutus perennapenkin multapaksuudesta: Isot perennat 40-60 cm ja keskikokoiset perennat 30-40 cm. Matalat reunakasvit 20-30 cm. Paksu multakerros suojaa erikoisolosuhteilta (kuivuudelta ja märkyydeltä)."
Saniaiset ja kotkansiivet ovat vaaleanvihreitä tai jopa kuivuneita. Muutamat pensaat ovat jo kellastuneita. Mikä avuksi?
"Kunnollinen kastelu ja syyslannoite, kuolleet versot poistetaan maata myöten, ettei jää tappia, joka vaan lahoaa ja kerää tuhosieniä. Jos kasvi ei lähde ensi keväänäkään kasvuun voi sen korvata uudella. Kasvien suhteen ei aina kannata kiirehtiä. Erikoisten olosuhteiden jälkeen voi joku kasvi uinua mullan alla vaikkapa yhden kesän ja seuraavana kesänä, kun se on vahvistanut juuristonsa kunnolla, se ponkaisee hyvään kasvuun."
Kannattaako puutarhan kastelua jatkaa, jos ei elokuussakaan sada riittävästi?
"Kyllä kannattaa, koska monet kasvit tekevät nuppuja ensi kevättä varten ja tarvitsevat siihen vettä. Sellaisia ovat esimerkiksi alppiruusut."
Minkälaista maan huoltoa suosittelisit? Lisää multaa penkkeihin? Entä kalkitseminen?
"Kompostimultaa kasvimaalle ja perunapellolle, vettä, kalkkia vaativille kasveille voi lisätä kalkkia tai tuhkaa. Kasvimaa käännetään syksyllä odottamaan routaa, joka murentaa maan rakennetta."
Miten voisi valmistella puutarhan oikeaoppisesti syys- ja talvilepoon?
"Kasvimaa kannattaa kääntää tai jyrsiä. Rikkaruohojen juuret poistetaan mahdollisuuksien mukaan, jolloin on helpompi keväällä hallita kasviarmeijaa. Typpilannoitetta ei kannata käyttää syksyllä enää monivuotisille kasveille, koska se kiihdyttää vihreää kasvua ja voi heikentää talvenkestoa. Kasvimaalle käytettävä kompostilannoite kannattaa tosiaan kääntää maahan, jolloin typpi ja fosfori sitoutuisivat orgaaniseen ainekseen eivätkä valuisi ympäristöön. Muutenkin aina kannattaa suosia orgaanisia lannoitteita esim. kanan- tai hevosenlantaa, koska niiden ravinteet ovat sitoutuneet ja sitoutuvat orgaaniseen ainekseen eivätkä ole niin herkkiä valumaan vesistöön, kuin vesiliukoiset keinolannoiteet.
Ruokaa madoille ja pikkulinnuille
"Madoille ja pikkulinnuille kannattaa antaa ruokaa, ne ovat puutarhurin ystäviä, muokkaavat maata ja syövät tuhoeläimiä. Perennojen varret voi pilkkoa saksilla ja sekoittaa pintamultaan lahoamaan. Kaikenlaiset orgaaniset katteet, lehdet, heinät, erilaiset sadonkorjuujätteet, parantavat maan multavuutta ja antavat madoille ruokaa. Kuitenkin on muistettava, että kaikkea ei kannata perennapenkkiin sekoittaa, jos ei halua paisuvaa rikkakasviongelmaa. Eli esimerkiksi rikkaheinien juurakot kannattaa poistaa, sekä vaikkapa liiallisesti leviävän päivänkakkaran kukkineet kukat tai kellokasvien siemenkodat ennenkuin ne levittävät siemenet perennapenkkiin."
Alppiruusuille ”kevätvaatteet"
"Syksyllä leikattavat puut ja pensaat kannattaa leikata elokuun aikana, jolloin haavakohdat ehtivät vielä vähän umpeutua. Esim kirsikka, luumu, vaahtera, koivu. Turhaan ei tietysti kannata leikata.
Herkät kasvit kannattaa suojata talven kylmyydeltä vaikkapa havupeitteellä. Herkkiä kasveja voisi olla Etelä-Savossa vaikkapa jokin ruusulajike, jonka kasvusyöhyke on Etelä-Suomessa.
Kevättalvea varten kannattaa muistaa hankkia vihreät tai ruskeat "vaatteet" lähivuosina istutetuille havukasveille ja alppiruusuille suojaamaan kevätahavalta. Vaatteet puetaan helmikuun loppupuolella, kun kevätaurinko alkaa paahtaa ja maa on vielä jäässä."
Kommentit (0)