Höyrylaivojen juhlaregatta
Suomen Höyrypursiseura viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlia ja Saimaalla juhlitaan yli viikon ajan heinäkuussa. Ensin on regatta Lappeenrannassa 7.-8.7 ja viikko päättyy regattaan Savonlinnassa 14.-15.7. Laivat pysähtyvät Puumalassa tiistaina 10.7.
Tervahöyryt ajavat verkkaisena kulkueena läpi Saimaan Lappeenrannasta Puumalan kautta Savonlinnaan ja avaavat ovensa yleisölle näissä kolmessa pysähdyspaikassa. Suurin osa aluksista on peräisin höyrylaivojen kultakaudelta, 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, jolloin ne olivat järvi-Suomen liikenteen työmyyriä. Ne hinasivat halkolotjia tai tukkilauttoja, kuljettivat rahtia tai matkustajia.
1960-luvulla ne eivät enää kannattaneet, joten niitä romutettiin tai myytiin yksityisille harrastajille suunnilleen romuraudan hinnalla.
Höyryalusten määrä nousussa
Höyrylaivaperinteen ja höyrylaivojen ylläpitäjäksi perustettiin Suomen Höyrypursiseura. Sen rekisterissä on yli 90 höyryalusta. ”Niiden määrä on viime vuosina ollut nousussa,” kertoo tietokirjailija ja metsänhoitaja Esko Pakkanen, yksi niistä höyrylaiva-aktivisteista, jotka ovat olleet mukana seuran perustamisajoista lähtien.
”Pieniä höyrysluuppeja on saatu liikenteeseen ja muutamia isompiakin, kuten rahtihöyry Panu, joka jäi 50-luvulla Vehmersalon rantaan ruostumaan. Löytyi porukka, joka rupesi sitä entisöimään.”
Höyrylaivakausi Suomessa alkoi merellä, mutta jatkui pisimpään järviliikenteessä, koska tie- ja rautatieyhteydet kehittyivät järvialueilla hitaammin. Kaiken kaikkiaan Suomessa on todennäköisesti ollut liikenteessä yli 4000 höyryalusta Pakkasen keräämien tietojen mukaan. Suomen, ehkä koko maailman suurin höyrylaivasto on nykyään Saimaalla, 41 alusta. Niistä todennäköisesti ainakin joka toinen osallistuu juhlaregattaan.
Kalle Tihveräinen aikoo mukaan
Jokaisella osallistujalla on kiehtova tarina. Hyvin todennäköisesti mukana on s/s Kalle Tihveräinen, jonka yksi omistaja on Esko Pakkanen. Aluksen nimi viittaa metsäylioppilaiden keksimään ikuiseen opiskelijaan, joka ilmoittautui kaikkiin tentteihin.
Kuopiolainen monialayritys Saastamoinen rakensi sen omalla telakallaan vuonna 1916 Savo-nimisenä kuljettamaan rahtia tuotantolaitostensa ja tukkukaupan tarpeisiin.
Seuraavan omistajan aikana alus ajoi karille ja päätyi Enso-Gutzeitille tukkien niputtajaksi, kunnes se myytiin yksityisomistukseen vuonna 1965.
Kallis harrastus
Regatat ovat jokavuotisia tapahtumia Saimaalla. Ne ylläpitävät myös suuren yleisön kiinnostusta nostalgiseen höyryn kulta-aikaan. Nykyään kaupallisessa liikenteessä matkailua palvelee muutama höyrylaiva, muut ovat omistajiensa kallis, rakas harrastus.
Höyryseuran historiikin tehnyt Pakkanen näkee tulevaisuuden valoisana: ”Kuluneet 50 vuotta osoittavat, ettei höyryaatteessa ole kysymys mistään hetkellisestä päähänpistosta. Luopuneita on vähän, ja höyrylaiva kestää, vaikka vaatiikin uskomattoman paljon aikaa, vaivaa ja myös rahaa. Ei ole syytä epäillä, etteivätkö Seuran laivat, joista vanhin on vuodelta 1870, olisi kulussa myös seuraavien 50 vuoden kuluttua - toivottavasti vielä pitkään sen jälkeenkin.”
Laivojen saapuminen Savonlinnan matkustajasatamaan tapahtuu lauantaina 14.7. klo 13, yhteisvihellys ja avoimet ovet yleisölle klo 14 alkaen.
Kommentit (0)