Juttelenko vai pysynkö tuppisuuna?

Juttelenko vai  pysynkö tuppisuuna?

Jos vain sopiva tilaisuus avautuu, juttelen mielelläni vieraissa paikoissa tuiki tuntemattomien kanssa. 

Ihmiset ovat erityisen innostuneita, jos pääsevät kertomaan, mistä ovat kotoisin, mitä tekevät työkseen tai mikä on heidän tuotteensa tai yrityksensä. Ja jos herkällä korvalla kuuntelee, oppii jotakin, saa hyviä suosituksia ja erinomaisia menovinkkejä.

Äskeisellä lomareissulla näin juuri tapahtui.

Laivamatkalla juttelin iloisen ja tyytyväisen kokin kanssa. Hän innostui esittelemään nykyisen työpaikkansa, laivan keittiön, joka on suurempi kuin hänen aiemmissa työpaikoissaan.

Punkaharjulla Luston asemaa esittelevä poika kertoi todella kiinnostavasti koulustaan, Savonlinnan taidelukiosta ja luettelipa joukon taiteilijoita, joita koulusta oli valmistunut.

Hotelli Punkaharjun salongissa kuulin lisää kiertävästä valokuvaajasta, Anni Hemminkisestä.

Sen jälkeen kiipesin vielä hotellin torniin katsomaan hänen kuviaan.

Lossiranta Lodgen aamiaisella huomasin pihassa olevan, ehkäpä kaupungin pienimmän taidenäyttelyn.

Kun sain aamukahvini juotua, käväisin sitä katsomassa. 

Vahvojen suositusten takia ajoimme kauniiden pelto-ja järvinäkymien halki Kulennoisiin Karin Liljan lifestylekauppaan ihastelemaan pörröisiä huopia.

Savonlinnassa, Saima-kahvilan pihassa, jututimme omistajia, joilta kuulimme, miten historiallisen kahvilan yläkerta remontoitiin hotellihuoneiksi. Seuraavaksi varmaan pitäisi yöpyä sielläkin. 

Paluumatkalla poikkesimme Sulkavalla päätieltä ja ajoimme Varosen puutarhaan vain siksi, että eräs savonlinnalainen viherpeukalo kehui paikan tuotteet aivan ylivoimaisiksi. 

Mäntyharjun-reissulla pysähdyimme Toivolan kylän kauppaan, kun vuosia suljettuna olleen kaupan ovi sattui olemaan auki. Joimme siellä kahvit ja kuulimme kylän käsityökerhon naisista, jotka olivat päättäneet avata kesäksi kaupan, jotta "kylällä olisi edes joku tapaamispaikka". 

Mutta on mukavaa olla itsekin hyvien kohteiden suosittelija!

Niinisaareen, Puumalaan, menimme ensi kertaa jo vuosia sitten, kun joku sitä meille suositteli. Nyt veimme kesän kauneimpana päivänä vieraamme sinne veneellä. Vesimatka tuulisella Saimaalla hellesäässä oli heille elämys.

Upea, vehreä saari, hyvä lounas Niinipuussa ja kävely Hanhiniityn sepän pajalle saivat kesävieraamme haltioituneiksi. 

Paras kesäteatterikausi on juuri meneillään. 

Liput on jo hankittu useampaan esitykseen, nekin paikallisten ystävien suositusten perusteella.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti